Päänsärkytyypit

Päänsärkytyypit

Päänsärky on yleistä, mutta tiedätkö, minkä tyyppisestä päänsärystä kärsit ja miten sitä voi lievittää?

Päänsärky on hyvin yleistä, ja useimmilla aikuisilla on ollut päänsärkyä viimeisen vuoden aikana.1 Päänsärky vaivaa lähes kaikkia vähintään kerran elämässä, mutta kivun tunne ja kesto voivat vaihdella suuresti eri ihmisillä.

Onko sinulla päänsärkyä ja haluatko tietää, miten voit lievittää kipua? Kivunlievityksen kannalta on tärkeää tunnistaa päänsärkytyyppi. Täältä löydät tietoa yleisimmistä päänsärkytyypeistä.

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on yksi yleisimmistä päänsärkytyypeistä. Monilla esiintyy satunnaista päänsärkyä 1–2 kertaa kuukaudessa.2 Tällainen päänsärky voi kestää puolesta tunnista seitsemään päivään.

Jos sinulla on jännityspäänsärkyä, pään ympärillä voi tuntua kireyttä tai painetta. Kipu on kohtalaista, eikä päänsärky pahene liikunnan aikana. Tähän päänsärkytyyppiin liittyy harvoin muita oireita, kuten pahoinvointia ja valo- tai ääniherkkyyttä.

Mistä jännityspäänsärky johtuu? Jännityspäänsärky voi johtua useista eri syistä, kuten esimerkiksi huonon työasennon aiheuttamasta niskan lihasjännityksestä, liian vähäisestä unesta, masennuksesta tai hammassärystä.

Voit lievittää päänsärkyä tehokkaasti särkylääkkeillä kuten parasetamolilla tai ibuprofeenilla. Hartioiden ja niskan päivittäiset liikeharjoitukset tai fysioterapia voivat vaikuttaa myönteisesti tämäntyyppiseen päänsärkyyn.3

Migreeni

Migreeni on melko yleinen vaiva aikuisilla. Naiset kärsivät migreenipäänsärystä useammin kuin miehet. Noin joka viides nainen kärsii migreenistä, miehistä yksi 15:sta.4 Sukupuolten välisen eron tarkkaa syytä ei tunneta, mutta se voi liittyä naisten hormonitasapainoon.

Jos sinulla on migreenikohtaus, saatat kokea ankaraa päänsärkyä, johon liittyy usein pahoinvointia tai oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Migreenipäänsärky kestää 4–72 tuntia5 ja on usein toistuvaa. Saatat tuntea sykkivää kipua tai tunnetta, usein vain toisella puolella päätä. Kipu pahenee liikunnan aikana.

Joskus ennen migreenikohtausta tai sen yhteydessä näkyy niin sanottuja auraoireita. Niitä voivat olla näkö- tai tuntohäiriöt, ja joillakin ihmisillä voi olla puhevaikeuksia.

Migreenin tarkkaa syytä ei tunneta. Migreenin laukaisevia tekijöitä ovat stressi, kuukautiset, ehkäisy, näläntunne, liiallinen tai liian vähäinen uni sekä tietyt ruoat ja juomat. Itsetuntemus ja oman elämänrytmin tarkkailu voi olla keino ehkäistä tai vähentää migreenikohtauksia.

Lääkepäänsärky

Lääkepäänsärky voi aiheutua kipulääkkeiden säännöllisestä käytöstä yli kolmen kuukauden ajan.6  Tämä ei tarkoita, että kipulääkkeiden käyttö ei olisi turvallista. Kipua lievittävien lääkkeiden käyttö on yleensä turvallista, kun niitä ei käytetä liikaa kuukauden kuluessa.  On tärkeää lukea pakkauksen ja/tai pakkausselosteen tiedot ja käyttää tuotetta ohjeiden mukaan liiallisen käytön välttämiseksi.  

Muista tämä, jos käytät kipulääkkeitä säännöllisemmin, erityisesti jos kärsit jatkuvista päänsäryistä. Särkylääkkeiden käyttö voi hyvinkin olla osasyynä päänsärkyihisi.  Jos päänsärkyä esiintyy useammin kuin 15 päivänä kuukaudessa, lääkepäänsäryn riski suurenee.7

Lääkepäänsäryn yleisoireisiin kuuluu päivittäinen päänsärky, joka alkaa yleensä aamulla, tai jatkuva päänsärky, joka lievittyy särkylääkkeillä mutta palaa heti lääkkeen vaikutuksen lakattua. Päänsärky voi olla myös tylppää, jännitystyyppistä, tai vaikeampaa migreenin kaltaista särkyä.

Tämän päänsärkytyypin lievittäminen edellyttää päänsärkyä aiheuttavien lääkkeiden käytön lopettamista. Jos epäilet, että sinulla on lääkepäänsärkyä, käänny lääkärin puoleen.8

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky on hyvin harvinainen päänsäryn muoto. Sarjoittaista päänsärkyä esiintyy yleensä päivittäin. Kohtaus voi kestää 15 minuutista kolmeen tuntiin9, ja päänsäryt esiintyvät sarjoina, jotka kestävät usein viikkoja tai kuukausia kerrallaan. Päänsärky voi pysyä poissa kuukausia tai vuosia ja alkaa sitten uudelleen.

Sarjoittainen päänsärky on erittäin kivuliasta, ja kipu tuntuu vain toisella puolella päätä. Äärimmäinen kipu on polttavaa ja läpitunkevaa ja paikantuu usein silmän ympärille tai taakse. Muita sarjoittaiseen päänsärkyyn liittyviä oireita ovat vuotavat silmät ja nenä, levottomuus tai roikkuva silmäluomi siinä silmässä, jonka puolella kipu on.

Tämä särkytyyppi on hyvin harvinainen. Jos sinulla on jokin näistä oireista, on tärkeää, että käyt lääkärissä.

Milloin päänsärystä on syytä huolestua?

Päänsärky on aikuisilla hyvin normaalia, ja vain harvoin se on merkki taustalla olevasta, vaikeammasta sairaudesta. Tiettyjä merkkejä ja oireita on kuitenkin tarkkailtava.

Jos kärsit jatkuvasta tai toistuvasta päänsärystä, käänny lääkärin puoleen. Jos huomaat päänsäryssäsi radikaaleja muutoksia tai jos kipusi pahenee, tulee asiaan kiinnittää huomiota. Käänny lääkärin puoleen, jos näin käy.

Usein kysyttyä
Mitkä ovat yleisimpiä päänsärkytyyppejä?

Yleisimpiä päänsärkytyyppejä ovat jännityspäänsärky ja migreeni. Harvinaisempia päänsärkytyyppejä ovat lääkepäänsärky ja sarjoittainen päänsärky. Kukin päänsärkytyyppi vaatii erilaista hoitoa, joten on tiedettävä, millainen päänsärky sinulla on.

Miten päänsärystä pääsee eroon?

Päänsärkyyn suositellaan yleensä parasetamolia. Katso käyttöä, varotoimia ja annostusta koskevat tiedot aina pakkauksesta ja/tai pakkausselosteesta.

Milloin päänsärystä pitäisi huolestua?

Päänsärky on hyvin normaalia, mutta jos päänsäryn luonne yhtäkkiä muuttuu tai kipu on voimakkaampaa, kannattaa käydä lääkärissä. Huolestuttavia oireita ovat lisääntynyt kipu ja kuume, puhevaikeudet, heikentynyt liikkuvuus tai heikkouden tunne kehon toisella puolella. Hakeudu välittömästi lääkäriin, jos sinulla on jokin näistä oireista päänsäryn yhteydessä.