Ummetus

Useimmat meistä kokevat ummetusta jossain kohtaa elämänsä aikana. Kaikki eivät kuitenkaan hae neuvoja ja hoitoa, koska heidän mielestään asiasta on noloa puhua. Mikä siis aiheuttaa ummetusta ja miten sitä voi hoitaa?

Jos koet ummetusta, vatsakipua tai turvotusta, muista, että se on normaalia. Ummetukseen on monia eri syitä. Raskaana olevat naiset ja vanhukset kokevat ummetusta useammin. Ummetus voi johtua myös sairauksista tai tietyistä lääkkeistä. Jos sinulla on ollut ummetusta muutaman päivän ajan, se ei yleensä ole vakavaa.⁷ Jos ummetus on kuitenkin kroonista ja toistuvaa, pyri ehkäisemään ummetusta ja hakeudu hoitoon. Arviolta noin 10–20 % aikuisista kärsii kroonisesta ummetuksesta.²

Jos huomaat ummetuksen, vatsakivun tai turvotuksen heikentävän elämänlaatuasi, käänny lääkärin puoleen. Lääkäri kysyy yleensä kysymyksiä vatsasi toiminnasta. Onko ulostamistiheydessä, ulosteiden muodossa tai koostumuksessa tapahtunut muutoksia? Ovatko vessakäynnit harventuneet tai tuntuuko, ettei suoli tyhjene kokonaan?

Lääkäri pystyy oireiden perusteella tekemään diagnoosin ja antamaan oikeat neuvot ummetuksen hoitoon.²

Kokeile lisätä kuitujen saantia syömällä puuroa, ruisleipää, hedelmiä, vihanneksia, perunoita, täysjyväriisiä ja -pastaa. Yleensä suositeltava määrä on 25–35 grammaa ravintokuitua päivässä. Hyödyt kuidusta eniten kun huolehdit riittävästä nesteen saannista (1,5–2 litraa päivässä). Lisäksi on tärkeää harrastaa liikuntaa, sillä se auttaa pitämään suolen toiminnan normaalina.^{3, 5, 6}

Joillekin voi kuitenkin olla tarpeen käyttää laksatiivia – tämä koskee erityisesti iäkkäitä ja niitä, joiden ummetusta ei voida lievittää kuitupitoisemmalla ruokavaliolla.²

Laksatiiveja on erilaisia, ja ne kaikki toimivat eri tavoin.

Osmoottiset laksatiivit pehmentävät ulostetta lisäämällä nestepitoisuutta suolessa. Tällaisia laksatiiveja ovat laktuloosi, magnesiumoksidi tai markrogoli. Laksatiiveja myydään itsehoitolääkkeenä apteekissa.

Peristalttiset laksatiivit puolestaan vaikuttavat suoliston lihasten liikkeeseen ja stimuloivat nesteen eritystä.

Voit myös käyttää paikallisia laksatiiveja peräsuolen tyhjentämiseen, mutta yleensä kannattaa aloittaa osmoottisella laksatiivilla. Jos tämä ei riitä, voit vaihtaa laksatiiviin, joka edistää suolen liikettä. Voit myös yhdistellä molempia hoitomuotoja, sillä molempia on saatavilla itsehoitolääkkeinä. Keskustele kuitenkin aina lääkärisi kanssa ennen laksatiivien käyttöä, äläkä koskaan yhdistä lääkkeitä kysymättä ensin neuvoa lääkäriltä.³

Kaikki lääkepakkaukset sisältävät käyttöohjeet, jotka on aina luettava huolellisesti ennen lääkkeen käyttöä. Jos olet epävarma, ota yhteys lääkäriin.

Ummetus voi heikentää elämänlaatua missä iässä tahansa. Ummetuksen perushoitona suositellaan 25–35 gramman päiväannosta ravintokuitua ja kuitulisää. Nesteen saannin lisääminen parantaa kuidun vaikutusta. Jos kärsit kroonisesta ummetuksesta,  eikä elämäntapojen muutos auta, kannattaa kokeilla laksatiivia. Osmoottiset laksatiivit ovat usein ensisijainen valinta.³

Jotkin oireet voivat olla merkkejä perussairaudesta. Jos sinulla on jokin seuraavista oireista, ota yhteys lääkäriin: 

• Selittämätön painon putoaminen 
• Vatsakipu 
• Verta ulosteessa 

• Verenvuoto peräsuolesta 
• Yleinen heikkous 
• Kuume 
• Suolen toiminnan muutoksia on kestänyt yli neljä viikkoa 
• Selittämätön raudanpuutos tai alhainen hemoglobiini 

• Yölliset ruoansulatuskanavan oireet 
• Äkillinen suolen toiminnan muutos 
• Suvussa tiedetään olevan peräsuolen syöpää 
• Uudet suolen toiminnan muutokset/vatsakipu. ^3,4 

1. Arce, D. A., Ermocilla, C. A., & Costa, H. (2002). Evaluation of Constipation. American Family Physician, 65(11), 2238-2290.
2. Borre, M., Qvist, N., Raahave, D., Worsøe, J., Ærthøj, J. P., Christensen, P., & Krogh, K. (2015). Kronisk obstipation og betydning af livsstilsfaktorer. dk, 1-6.
3. Christensen, P., Krogh, K., Qvist, N., Raahave, D., Worsøe, J., Ærthøj, J. P., & Mette, B. (2015). Kronisk obstipation hos voksne: Behandling. Dansk Selskab for Gastroenterologi og Hepatologi, 1-27.
4. Fasskov, J., Fynne, L., Krarup, A. L., Engsbo, A. L., Bak-Christensen, A., & Bytzer, P. (2016). Colon irritabile (IBS): Udredning og behandling. Dansk Selskab for Gastroenterologi og Hepatologi, 1-26.
5. Huan, R., Ho, S.-Y., Lo, W.-S., & Lam, T.-H. (2014). Physical Activity and Constipation in Hong Kong Adolescents. PLOS ONE, 9(2), 1-5.
6. Oettlé, G. J. (1991). Effect of moderate exercise on bowel habit. Gut, 32, 941-944.
7. Sundhed.dk. (2022). Forstoppelse. Retrieved April 2023, from sundhed.dk: https://www.sundhed.dk/borger/patienthaandbogen/mave-og-tarm/sygdomme/tyktarm/forstoppelse/
8. Tabbers, M. M., DiLorenzo, C., Berger, M. Y., Faure, C., Langendam, M. W., Nurko, S., . . . Benninga, M. A. (2014). Evaluation and Treatment of Functional Constipation in Children From ESPGHAN and NASPGHAN. Journal of Pediatric Gastroenterology and Nutrition, 58, 258-274.